Mitä on normaali?

Määrittele normaali? Vastaus voisi olla hyvinkin yksinkertainen: "siitä lähdetään, että kaikki sinusta itsestä poikkeava on epänormaalia". On olemassa sellainenkin sanonta, että "hullu on se, joka pitää toista hulluna". Se kiteyttää hyvin sen, kuinka usein meidän oma näkökulmamme on se ainoa totuus. Monesti ajattelemme, että kaikki itsestä poikkeava on epänormaalia, tai vähintäänkin erikoista.

Tämä ajatusmalli saattaa johtaa siihen, että oletamme kaikkien muidenkin näkevän asiat samoin kuin me itse. Sen sijaan, että ymmärtäisimme toisiamme, rakennamme mielikuvia siitä, millaisia muiden ihmisten pitäisi olla – tai millaisia he ovat, jos he eivät ole samanlaisia kuin me.

---

Asetu toisen asemaan

Maailmassa on yli kahdeksan miljardia erilaista ihmistä. Jos jokainen meistä pitäisi itseään ainoana normaalina, olisi maailma täynnä epänormaaleja ihmisiä. Tämä tekisi "normaaliuden" käsitteestä merkityksettömän. Kun tapaat jonkun, joka on sinusta poikkeava, ota hetki ja yritä asettua hänen asemaansa. Ymmärrä, että hänen todellisuutensa voi olla hyvin erilainen kuin omasi, ja se tekee hänestä arvokkaan ja ainutlaatuisen. Hän voi nähdä maailman aivan toisella tavalla, ja tuoda esiin asioita, joita et olisi koskaan itse osannut ajatella. Mieti tätäkin: "me suhtaudumme omaan lääketieteeseemme yhtä totena kuin perinteinen heimo suhtautuu poppamieheensä".

---

Epänormaalista tulee normaalia

Normaaliuden käsitteen voisi haastaa. Normaalisuus on kuin muoti: se muuttuu jatkuvasti. Asiat, jotka olivat ennen outoja, ovat nykyään täysin tavallisia. Ennen vasenkätisyys oli epänormaalia, nykyään se on vain yksi ominaisuus. Ennen tatuointeja pidettiin kapinoinnin merkkinä, nykyään ne ovat yleinen tapa ilmaista omaa persoonallisuutta.

---

Mitä jos normaalisuus onkin tylsää?

Voimme päättää tarkastella epänormaaliutta positiivisessa valossa. Sen sijaan, että näkisimme epänormaalit asiat uhkana, voisimme nähdä ne mahdollisuutena. Ajattele, jos kaikki olisivat samanlaisia kuin sinä? Se olisi varmasti tylsää, eikö? Erilaisuus on rikkaus ja se luo elämän monimuotoisuutta. Se on lahja, joka tekee maailmasta mielenkiintoisen ja haastavan paikan.

Kun seuraavan kerran huomaat ajattelevasi, että joku on "outo", muista, että samalla tavalla joku voi ajatella sinusta. Ja siinä ei ole mitään vikaa. On normaalia olla epänormaali.

Kun täytät 40, elämä alkaa.

Onko olemassa käännekohtaa, jonka jälkeen elämä alkaa muuttua pelkäksi alamäeksi, matkaksi kohti eläkeikää? Tällaisia ajatuksia kuulee usein, kun puhutaan keski-iästä. Yhteiskunta tuntuu ajavan meitä siihen pisteeseen, jossa 40-vuotissyntymäpäivä on kuin portti kohti pelkkää suorittamista ja rajoituksia. Työelämä vaatii yhä enemmän, perhe-elämä vie voimia, ja samalla meidän pitäisi jaksaa huolehtia omasta hyvinvoinnistamme.

Mutta mitä jos tämä ajattelutapa on täysin nurin kurin? Entä jos todellinen elämä alkaa vasta nyt? Kuten psykoanalyytikko Carl Gustav Jung aikoinaan totesi: "Elämä alkaa oikeasti vasta nelikymppisenä. Siihen asti olet vaan tekemässä tutkimusta." Tässä lauseessa on syvällinen viisaus. Nuoruus on usein aikaa, jolloin etsimme itseämme ja paikkaamme maailmassa. Teemme virheitä, opimme kantapään kautta ja kokeilemme erilaisia polkuja. Nämä kokemukset ovat kuin tieteellistä tutkimusta – keräämme tietoa siitä, keitä olemme, mistä pidämme ja mitä emme halua.

---

Lisää kokemusta, enemmän viisautta

Kun täytämme 40, tutkimus on valmis. Meillä on pohja, jonka varaan voimme rakentaa. Olemme kypsempiä, itsevarmempia ja usein myös paremmassa taloudellisessa asemassa kuin koskaan aiemmin. Tässä iässä meillä on usein selkeämpi kuva siitä, mikä on meille tärkeää ja mikä ei. Tämä viisaus antaa meille mahdollisuuden elää elämää, joka on aidosti meidän näköisemme.

Monet lääkärit ja tutkijat ovat samaa mieltä siitä, että suurin osa elämänlaatuun vaikuttavista tekijöistä on omissa käsissämme. Säännöllinen liikunta, monipuolinen ruokavalio, riittävä uni ja stressinhallinta ovat avaimia paitsi hyvään oloon, myös siihen, että voimme vähentää lääkkeiden tarvetta. Toki lääkkeillä on tärkeä rooli monien sairauksien hoidossa, mutta moniin terveysongelmiin voidaan vaikuttaa merkittävästi omilla valinnoilla.

---

Unohtakaa alamäki – ottakaa haltuun uusi alku

On aika unohtaa myytti elämän alamäestä ja alkaa elää sen mukaisesti, että 40 on uusi 20. Se ei tarkoita, että meidän pitäisi ryhtyä teini-ikäisiksi, vaan että voimme elää täysillä. On aika toteuttaa niitä unelmia, jotka jäivät nuoruudessa unholaan. Aloita se harrastus, johon et koskaan ehtinyt. Lähde opiskelemaan uutta alaa. Kirjoita se kirja, josta olet aina haaveillut.

Elämä ei pääty 40-vuotissyntymäpäivään. Se antaa meille mahdollisuuden astua kohti uutta alkua – kohti elämää, joka on täynnä tarkoitusta ja itsensä toteuttamista. Itse ajattelin 50-vuotiaana olla paremmassa kunnossa kuin 30-vuotiaana, niin henkisesti kuin fyysisesti. Ja uuden oppiminen, se ei koskaan lopu. Mikä on sinun tutkimuksesi tulos, ja miten sä aiot elää sen mukaisesti?

Näin opit argumentoimaan faktoilla – Neljä vinkkiä, joilla sanot hyvästit hampaiden kiristelylle

Oletko koskaan tuntenut sen tutun hampaiden kiristelyn tunteen, kun joku esittää mielestäsi täysin väärän väitteen? Sitä, että tekisi mieli iskeä pöytää nyrkillä ja huutaa oma mielipiteensä kovaan ääneen.

Monille meistä tunne on tuttu. Haluamme todistaa olevamme oikeassa ja puolustaa omaa kantaamme hinnalla millä hyvänsä. Joskus jopa siinä tapauksessa, että tiedostamme toisen pointin olevan hyvä, tai pahimmassa tapauksessa jopa oikea. Tämä on inhimillistä, mutta harvoin toimiva tapa argumentoida. Todellinen taito on oppia argumentoimaan vasta, kun sinulla on todellista, faktoihin pohjautuvaa tietoa.

Miten siis päästä eroon hampaiden kiristelystä ja kehittyä paremmaksi argumentoijaksi? Tässä neljä vinkkiä, joilla opit keskustelemaan faktoihin pohjautuen.

---

1. Jarruta, kuuntele ja kysy

Ennen kuin avaat suusi, ota syvä henkäys ja kuuntele. Unohda hetkeksi oma mielipiteesi ja yritä todella ymmärtää, mitä toinen sanoo. Mikä on hänen argumenttinsa perusta? Miksi hän ajattelee niin kuin ajattelee? Kuuntelu on vaikea taito, mutta se on myös parhain tapa saada tietoa ja ymmärrystä.

Sen sijaan, että hyökkäät heti vastaan, kysy kysymyksiä. Tällä tavoin saat lisää tietoa ja samalla aikaa rakentaa omaa vasta-argumenttiasi. Kysy esimerkiksi:

• "Mihin tietosi perustuu?"
• "Mistä olet löytänyt tästä aiheesta tietoa?"
• "Onko sinulla antaa minulle lähteitä tarkempaa lukemista varten?"

Tämä lähestymistapa auttaa sinua rakentamaan faktapohjaisen vastauksen ja samalla opit kunnioittamaan toisen näkökulmaa, vaikka et olisi samaa mieltä.

---

2. Opettele tutkimaan ja varmistamaan tietosi

Jotta voit argumentoida faktoilla, sinun on osattava hankkia ja arvioida tietoa kriittisesti. Älä luota pelkästään sosiaalisen median uutisvirtaan tai tuttavasi puheisiin. Tee itsellesi tavaksi varmistaa asiat luotettavista lähteistä, kuten tutkimuksista, virallisista tilastoista tai arvostettujen uutismedioiden artikkeleista. Muista aina myös se, että tieto vanhenee, joten varmista että tietosi on ajankohtaista.

---

3. Harjoittele itsehillintää

Impulsiivinen reagointi on automaattinen tapa, jonka muuttaminen vaatii tietoista harjoittelua. Kun tunnistat hampaiden kiristelyn tai vastustelun tunteen, pysähdy. Muistuta itseäsi tavoitteestasi: haluat keskustella faktoihin perustuen, et vain voittaa väittelyä.

Joskus on parempi myöntää, että et tiedä juuri nyt tarpeeksi aiheesta ja luvata palata asiaan myöhemmin. Tämä ei ole heikkouden merkki, vaan se osoittaa kypsyyttä ja halua perustaa omat näkemykset faktoihin, ei pelkkiin mielipiteisiin.

---

4. Ole valmis muuttamaan mieltäsi

Todellinen mestari argumentoija ei ole se, joka voittaa aina, vaan se, joka osaa myöntää virheensä. Vahvuus piilee siinä, että pystyt arvioimaan tilanteen objektiivisesti ja myöntämään, että toisella on parempi pointti tai enemmän faktoja puolellaan. Oppiminen ja kehittyminen ovat jatkuva prosessi. Vahvuus on myös se, että myönnät avoimesti, jos joku on osoittanut sinulle uutta ja luotettavaa tietoa, jonka perusteella olet valmis muuttamaan mielipidettäsi. Se on merkki älyllisestä kypsyydestä.

Aloita siis jo tänään. Seuraavan kerran, kun tunnet hampaiden kiristelyn tarpeen, pysähdy, hengitä syvään ja ota askel kohti faktapohjaista keskustelua.

Unohda "syö lautanen tyhjäksi" – näin opit kuuntelemaan kehoasi

Monella meistä kajahtaa korvissa lapsuuden ohje: "Syö lautanen tyhjäksi, kunniamerkki rinnassa." Hyväntahtoisen kehotuksen taustalla on usein halu varmistaa, että lapsi syö tarpeeksi, tai kunnioitus ruokaa kohtaan. Suomalaisessa kulttuurissa tähän liittyy vahvasti myös sotien ja pula-ajan perintö. Vanhemmat ja isovanhemmat, jotka olivat itse eläneet niukkuudessa, opettivat jälkipolville, ettei ruokaa saa haaskata. Heidän kokemuksensa oli, että ruokaa oli niukasti, ja sitä saattoi olla seuraavalla aterialla ylipäätään. Tämä oli ymmärrettävä ja tärkeä selviytymisstrategia silloisissa olosuhteissa.

---

Miksi vanha oppi ei enää toimi?

Nykymaailmassa, jossa elämme, ruokaa on pääsääntöisesti yllin kyllin. Pula-ajan opit voivatkin kääntyä itseään vastaan ja luoda ongelmallisen suhteen ruokaan. Kun syömme lautasen tyhjäksi, vaikka olisimme jo kylläisiä, sivuutamme kehomme luontaiset nälän ja kylläisyyden signaalit. Tämä voi johtaa ahmimiseen, epämukavaan oloon ja pitkällä aikavälillä paino-ongelmiin tai jopa syömishäiriöihin. Ruokasuhteemme vääristyy, kun ruoasta tulee pakko eikä nautinto tai tyydytys.

---

Olosuhteet muuttuvat, täytyykö ihmisen muuttua?

Ehdottomasti. Elinympäristömme ja olosuhteemme muuttuvat jatkuvasti, ja meidän tulee sopeutua niihin. Pula-ajan ajattelutapa ruokaan oli välttämätön selviytymiskeino. Nykypäivän yltäkylläisyyden aikana se on haitallinen. Terveellisen ruokasuhteen rakentamiseksi meidän on opittava kuuntelemaan kehoamme.

Ruokaa ei saa haaskata, mutta lautasen tyhjentäminen ei ole ainoa tapa kunnioittaa ruokaa. Voimme ennaltaehkäistä ruokahävikkiä monin muin keinoin, kuten ostamalla harkiten, valmistamalla tähteistä uusia ruokia tai pakastamalla ylimääräiset annokset myöhempää käyttöä varten. Tällä tavoin voimme kunnioittaa sekä ruokaa että kehoamme.

---

Näin opit kuuntelemaan kehoasi

• Hidasta syömistä. Syö rauhallisesti ja pureskele ruoka huolella. Kylläisyyden tunne saavuttaa aivot viiveellä, joten hidastaminen auttaa tunnistamaan kylläisyyden paremmin.
• Ota vähemmän, ota lisää. Tässä piilee oivallinen vinkki. Ota lautasellesi aluksi vain pienempi annos kuin mitä luulet syöväsi. Jos olet vielä nälkäinen, voit aina ottaa lisää. Tämä auttaa välttämään turhaa ylensyöntiä.
• Kysy itseltäsi. Ruokailun aikana kysy itseltäsi: "Olenko nälkäinen? Olenko jo kylläinen? Maistuuko tämä hyvältä?"
• Tunnista tunnesyöminen. Oletko todella nälkäinen vai yritätkö syömisellä lohduttaa itseäsi, kun olet stressaantunut, tylsistynyt tai surullinen? Tunteiden ja ruokailun erottaminen on avain parempaan ruokasuhteeseen.

Kun opit tunnistamaan ja kunnioittamaan kehosi viestejä, löydät tasapainoisen ja terveen suhteen ruokaan. Se ei ole aina helppoa, mutta se on askel kohti parempaa hyvinvointia. Unohda lautasen tyhjentäminen ja keskity kuuntelemaan kehoasi. Se kertoo sinulle, milloin se on saanut tarpeeksi. 

Tiesitkö? Kolesteroli onkin hyvästä – Tässä syy, miksi sinun pitäisi syödä enemmän kovaa rasvaa!

Kolesteroli on usein saanut syyttävän sormen, ja moni ajattelee, että se on syyllinen sydäntauteihin. Olet ehkä kuullut ”hyvästä” kolesterolista (HDL) ja ”pahasta” kolesterolista (LDL), mutta onko asia niin yksinkertainen?

Totuus on, että ilman kolesterolia emme voisi elää. Pahanakin pidetty LDL-kolesteroli on itse asiassa elintärkeä, sillä se kuljettaa kolesterolia solujen käyttöön. Kolesterolia tarvitaan esimerkiksi hormonien ja D-vitamiinin valmistukseen.

---

Miksi kovaa rasvaa kannattaa syödä?

Kovaa rasvaa on pitkään pidetty pahana, joka nostaa kolesterolia ja lisää sairastumisriskiä. Siksi monia on neuvottu välttämään esimerkiksi voita ja kananmunia. Uusimmat tutkimukset kertovat kuitenkin toista.

Useat tutkimusryhmät ovat havainneet, että kova rasva ei ole automaattisesti terveysriski. Itse asiassa joissakin tutkimuksissa on havaittu, että se voi nostaa myös hyvää HDL-kolesterolia ja ylläpitää hyvän ja huonon kolesterolin tasapainoa. On siis syytä unohtaa vanhat pelottelut ja palauttaa kova rasva takaisin ruokavalioon. Tärkeämpää onkin katsoa ruokavalion kokonaisuutta.

---

Kolesterolilääkkeet ja muisti – onko niillä yhteys?

Kolesterolilääkkeitä, kuten statiineja, on määrätty jo vuosikymmeniä. Vaikka ne ovat tehokkaita sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä, on herännyt kysymyksiä niiden pitkäaikaisvaikutuksista aivojen toimintaan. Osa tutkimuksista on esittänyt, että kolesterolilääkkeiden käyttö voi liittyä kognitiivisten toimintojen heikentymiseen, kuten muistin huononemiseen.

Kolesteroli on elintärkeä aivojen terveydelle, ja sen alhaiset tasot on yhdistetty aivojen rappeutumissairauksiin. Onkin esitetty, että liiallinen kolesterolin alentaminen saattaisi vaikuttaa aivojen toimintaan. Vaikka tutkimusnäyttö on osin ristiriitaista ja lopullisia johtopäätöksiä ei ole vedetty, aihe herättää huolta ja vaatii lisää tutkimusta.

Mikä sitten on se todellinen syyllinen?

Ongelmia alkaa syntyä, kun LDL-kolesteroli hapettuu. Tämä tapahtuu silloin, kun elimistössä on tulehdusta. Se on usein seurausta epäterveellisestä ruokavaliosta, johon siis kova rasva ei kuulu.

Syyllisiä ovat:

• sokeri ja hiilihydraatit, jotka aiheuttavat verensokerin piikkejä.
  
• kasviöljyt ja teolliset transrasvat, jotka edistävät tulehdusta elimistössä.

Tulehdusta lisäävät myös:

• vähäinen liikunta,
• tupakointi ja
• jatkuva stressi.

Nämä elämäntavat ovat ne, jotka saavat kolesterolin muuttumaan haitalliseksi. Kolesteroli on siis pikemminkin oire kuin itse sairaus.

---

Unohda leipä – syö kananmunia!

Kyse ei olekaan siitä, mitä laitat leivän päälle, vaan siitä, että leipä itsessään on huono valinta.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että leipä – erityisesti pitkälle prosessoitu vilja – voi nostaa verensokeria, mikä lisää elimistön tulehdustilaa. Vaikka leivän päälle laittaisi laadukasta voita, voi leivän oma vaikutus olla haitallinen. Tämän takia monet asiantuntijat suosittelevat leivän välttämistä tai sen syömisen rajoittamista.

Kananmunat ovat toinen ruoka, jota on pelätty korkean kolesterolipitoisuuden takia. Itse syön jopa kolme kananmunaa päivässä, ja silti kolesteroliarvoni ovat vain parantuneet. Syy tähän on se, että useimmilla ihmisillä ravinnosta saatu kolesteroli ei vaikuta haitallisesti veren kolesterolitasoihin. Sen sijaan elimistö tuottaa kolesterolia itse, ja tämä tuotanto vähenee, kun saamme sitä riittävästi ravinnosta.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että kananmunat voivat parantaa hyvää HDL-kolesterolia ja ylläpitää hyvän ja huonon kolesterolin tasapainoa. Jopa kymmenen kananmunan päiväkulutus on useimmille ihmisille turvallista eikä se nosta haitallisesti veren kolesteroliarvoja.

Mitä voit tehdä?

Sen sijaan, että pelkäät kolesterolia, panosta kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

• Syö monipuolisesti. Syö paljon kasviksia, hedelmiä ja hyviä rasvoja. Kova rasva voi olla osa terveellistä ruokavaliota, kunhan muistat kohtuuden ja monipuolisuuden.
• Syö kananmunia. Kananmunat ovat erinomainen ravinnonlähde, ja ne voivat auttaa pitämään kolesteroliarvot tasapainossa.
• Liiku säännöllisesti. Liikunta auttaa pitämään painon kurissa ja vähentää tulehdusta elimistössä.
• Vältä tupakointia.
• Hallitse stressiä.

Terveys on monen asian summa, ja kolesteroli on vain yksi pala palapelissä. 

---

Tutkimusviitteitä:

• Kova rasva: Useissa meta-analyyseissä ei ole löydetty vakuuttavaa näyttöä siitä, että kova rasva lisäisi sydän- ja verisuonitautien riskiä. Tärkeämpää on kokonaisuus ja korvaavat ruoat. (Järjestelmällinen katsaus Nutrition Coalition -sivustolta)

• Artikkelit tyydyttyneistä rasvoista ja sydäntaudista
• "Dietary fatty acids and risk of coronary heart disease in men: the Kuopio Ischemic Heart Disease Risk Factor Study": Tämä artikkeli tutkii, miten ruokavalion rasvahapot vaikuttavat sepelvaltimotaudin riskiin miehillä, joilla on korkea tyydyttyneiden rasvojen saanti. Tulokset viittaavat siihen, että tyydyttyneiden rasvojen saanti ei ollut itsenäinen riskitekijä sepelvaltimotaudille. Löydät artikkelin tiedot ja tiivistelmän täältä: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/25256234/

• Leivän haittavaikutukset: Leivän, erityisesti prosessoidun leivän, on todettu nostavan verensokeria ja aiheuttavan tulehdusta, mikä voi lisätä riskiä sairastua sydänsairauksiin ja aineenvaihdunnan häiriöihin. (Cleveland Clinicin artikkeli ja Harvardin yliopiston artikkeli)

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja ravitsemussuositukset: Vaikka THL:n suositukset eivät suoraan demonisoi leipää, ne korostavat runsaskuituisten viljatuotteiden, kuten täysjyväleivän, kauran ja rukiin, merkitystä terveydelle. Tämä tukee ajatusta, että prosessoidun viljan ja sokerin välttäminen on osa terveellisempää ruokavaliota.
• Viite: THL: Ravitsemussuositukset (löytyy THL:n verkkosivuilta).

• Kuopion iskeemisen sydäntaudin riskitekijätutkimus (KIHD): Itä-Suomen yliopiston laaja tutkimus osoitti, että miehillä, joilla oli geenimuunnos, joka altistaa kolesterolin vaikutuksille, runsas kananmunien syönti ei lisännyt sydäntaudin riskiä. Tutkimus tukee näkemystä, että ravinnon kolesterolilla on vain vähäinen vaikutus veren kolesteroliarvoihin.
• Viite: Jyrki K. Virtanen et al. Egg consumption and risk of incident ischemic heart disease in men: the Kuopio Ischemic Heart Disease Risk Factor Study. The American Journal of Clinical Nutrition, Volume 100, Issue 2, August 2014, Pages 476–483.

• Statiinit ja muisti: Suomessa ei ole toistaiseksi tehty laajaa tutkimusta statiinien ja muistin heikentymisen välisestä yhteydestä. Suomalaiset lääketieteelliset asiantuntijat noudattavat kansainvälistä linjaa, jonka mukaan statiinien hyödyt sydän- ja verisuonitautien estossa ylittävät mahdolliset, harvinaiset haittavaikutukset
• Viite: Suomalainen Duodecim-lehti ja Käypä hoito -suositukset käsittelevät aihetta kansainväliseen tutkimusnäyttöön pohjautuen.

• Kolesterolilääkkeet ja kognitiivinen heikentyminen: Osa tutkimuksista on löytänyt yhteyden statiinilääkityksen ja kognitiivisten oireiden välillä. (Frontiers in Neurology -lehden artikkeli)

• Kolesterolin LDL/HDL-suhde
• "Is high serum LDL/HDL cholesterol ratio an emerging risk factor for sudden cardiac death? Findings from the KIHD Study": Tämä artikkeli selvittää, onko kolesterolin LDL/HDL-suhde yhteydessä sydänperäiseen äkkikuolemaan. Artikkeli on saatavilla täältä: https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC5453685/

• Kananmunien vaikutus kolesteroliin: Tutkimukset ovat osoittaneet, että jopa kymmenen kananmunan syönti päivässä ei nosta haitallisesti veren kolesteroliarvoja. (Journal of the American College of Nutrition -lehden tutkimus)

• Artikkelit kolesterolista ja kananmunista
• "Egg consumption and risk of incident ischemic heart disease in men: the Kuopio Ischemic Heart Disease Risk Factor Study": Tässä KIHD-tutkimuksen artikkelissa havaittiin, että ravinnosta saatavalla kolesterolilla tai kananmunien runsaalla kulutuksella ei ollut yhteyttä iskeemisen sydäntaudin riskiin. Lisätietoa löytyy täältä: https://www.uef.fi/en/article/from-insights-to-impact-40-years-of-groundbreaking-research-with-the-kihd-study

Miksi sinun kannattaa juoda vettä 2–3 litraa päivässä – ja kumpi on parempi: vesi vai vissy?

Oletko koskaan miettinyt, miksi veden juonnista puhutaan niin paljon? Tai pohditko helteellä, onko vissy yhtä hyvä nesteyttäjä kuin tavallinen vesi? Pureudutaanpa tähän aiheeseen ja selvitetään, miksi riittävä nesteytys on avain hyvinvointiin.

Kehomme on hämmästyttävä kone, ja vesi on sen polttoainetta. Se osallistuu lähes kaikkiin elintärkeisiin toimintoihin: se kuljettaa ravinteita soluihin, säätelee kehon lämpötilaa, voitelee niveliä ja auttaa poistamaan kuona-aineita. Ilman riittävää nesteytystä kehomme ei yksinkertaisesti toimi optimaalisesti.

Mitä hyötyä on riittävästä veden juonnista?

Kun juot päivittäin 2–3 litraa vettä, huomaat pian konkreettisia hyötyjä:

1. Lisää energiaa ja parempi vireystila: Pieni nestevajauskin voi aiheuttaa väsymystä ja päänsärkyä. Riittävä veden juonti pitää sinut virkeänä ja ajatukset kirkkaina.

2. Tehostunut aineenvaihdunta ja ruoansulatus: Vesi auttaa pilkkomaan ruokaa ja kuljettamaan ravinteita tehokkaammin. Se ehkäisee ummetusta ja pitää ruoansulatuksen käynnissä.

3. Kauniimpi iho: Kosteutettu iho näyttää kimmoisammalta ja hehkuvammalta. Vesi auttaa myös poistamaan kuona-aineita, jotka voivat näkyä ihossa.

4. Painonhallinnan tuki: Vesi voi auttaa pitämään nälän tunnetta loitolla ja vähentämään mielitekoja. Joskus jano tulkitaan virheellisesti näläksi.

5. Parempi fyysinen suorituskyky: Nesteytys on avainasemassa niin arkiaskareissa kuin treeneissäkin. Se auttaa lihaksia toimimaan paremmin ja ehkäisee uupumusta.
   

Vesi vs. vissy – kumpi sitten valita?

Monille tulee mieleen kysymys, voiko tavallisen veden korvata vissyllä. Hyvä uutinen on, että molemmat nesteyttävät kehoa yhtä tehokkaasti, kunhan ne ovat sokerittomia ja lisäaineettomia.

• Tavallinen vesi on puhtain ja yksinkertaisin vaihtoehto. Se on aina neutraali eikä aiheuta turvotusta tai ilmavaivoja. Sitä voi juoda suuria määriä vaivattomasti, mikä on erityisen tärkeää esimerkiksi helteellä tai fyysisen rasituksen aikana.

• Vissy voi olla hyvä vaihtoehto, jos tavallinen vesi tuntuu tylsältä. Sen poreilu voi jopa auttaa joitakin juomaan enemmän. Muista kuitenkin varmistaa, ettei juomaan ole lisätty sokeria, makeutusaineita tai liikaa suolaa. Jotkut voivat kokea hiilihaposta johtuvaa turvotusta tai vatsavaivoja, mikä voi hankaloittaa riittävän nestemäärän nauttimista. Myös hiilihapon aiheuttama pieni happamuus voi pitkällä aikavälillä vaikuttaa hammaskiilteeseen, jos sitä juo erittäin suuria määriä jatkuvasti.

Mikä on riittävä määrä – ja voiko vettä juoda liikaa?

Suositus 2–3 litran päivittäisestä veden juonnista on hyvä yleisohje aikuisille. Kuitenkin yksilöllinen tarve voi vaihdella merkittävästi monen tekijän mukaan. Kuuma sää, raskas fyysinen työ tai intensiivinen liikunta, kuten kuntosaliharjoittelu tai BJJ-treenit, lisäävät nesteentarvetta, sillä hikoilemalla keho menettää paljon nestettä. Myös tietyt sairaudet tai lääkitykset voivat vaikuttaa tarpeeseen. Tärkeintä on oppia kuuntelemaan omaa kehoa: jano on paras mittari! Kun tunnet janon, olet jo lievästi kuivunut, joten pyri juomaan tasaisesti pitkin päivää.

Vaikka vesi on elintärkeää, sitä on mahdollista juoda myös liikaa – joskin tämä on harvinaista terveille ihmisille normaaleissa olosuhteissa. Äärimmäisen suuri vesimäärä hyvin lyhyessä ajassa voi johtaa hyponatremiaan, tilaan jossa veren natriumpitoisuus laskee vaarallisen matalaksi.

Vesimyrkytys (hyponatremia) syntyy, kun vesi laimentaa veren suoloja ja solujen, myös aivosolujen, sisään alkaa virrata vettä, mikä aiheuttaa turvotusta. On kuitenkin äärimmäisen tärkeää ymmärtää, että tämä tila edellyttää valtavan suuria määriä vettä lyhyessä ajassa – puhutaan tyypillisesti vähintään 5–6 litrasta muutaman tunnin sisällä, ei siis normaalista päivittäisestä juomisesta. Tämä on usein seurausta esimerkiksi maratonjuoksijoiden äärimmäisestä nesteen tankkauksesta, tietyistä sairauksista tai muista äärimmäisistä tilanteista, kuten vedenjuontikilpailuista tai intensiivisestä kestävyysurheilusta ilman riittävää elektrolyyttien korvaamista. Kuolemaan johtaneet tapaukset, vaikka ovatkin äärimmäisen harvinaisia, ovat myös liittyneet vastaaviin poikkeuksellisen suuriin vesimääriin hyvin lyhyessä ajassa. Yleisesti ottaen terveet munuaiset pystyvät käsittelemään noin 0,8–1 litraa nestettä tunnissa. Jos juo huomattavasti enemmän kuin litran tunnissa useiden tuntien ajan, riskinä on juoda liikaa.

Tärkein nyrkkisääntö on kuunnella omaa kehoa ja juoda janon mukaan. Jos virtsasi on jatkuvasti täysin kirkasta ja juot suuria määriä vettä ilman, että hikoilet voimakkaasti tai harrastat raskasta liikuntaa, se voi olla merkki liiallisesta vedenjuonnista. Pyri juomaan tasaisesti ja nauti vettä maltillisesti tarpeen mukaan, niin pysyt turvallisesti nesteytettynä. 

Entä suolojen saanti helteellä?

Kun lämpötila nousee ja hikoilet runsaasti – erityisesti helteillä, fyysisessä työssä tai intensiivisessä treenissä, kuten BJJ:ssä – et menetä kehosta ainoastaan vettä vaan myös tärkeitä elektrolyyttejä, eli mineraalisuoloja kuten natriumia, kaliumia ja magnesiumia. Nämä elektrolyytit ovat elintärkeitä hermoston, lihasten toiminnan ja kehon nestetasapainon ylläpitämisessä. Jos juot suuria määriä pelkkää vettä ilman, että korvaat menetettyjä suoloja, voit itse asiassa laimentaa kehon suolapitoisuutta entisestään, mikä voi johtaa juuri aiemmin mainittuun em. hyponatremiaan.

Miten sitten varmistaa riittävä suolojen saanti helteellä?

• Monipuolinen ruokavalio: Normaalisti suolojen saanti hoituu monipuolisella ruokavaliolla. Monet ruoat, kuten kasvikset, hedelmät ja maitotuotteet sisältävät luonnostaan elektrolyyttejä.
  
• Lisäsuola tai suolaiset välipalat: Jos hikoilet runsaasti, voit harkita ruokaan lisäsuolan käyttämistä tai nauttia suolaisia välipaloja, kuten pähkinöitä.
• Elektrolyyttijuomat: Pitkäkestoisessa ja raskaassa urheilusuorituksessa (yli tunnin mittaiset) tai erittäin helteisissä olosuhteissa voi olla hyödyllistä käyttää veteen sekoitettavia elektrolyyttijuomia, jotka sisältävät juuri oikeassa suhteessa menetettyjä mineraaleja.
• Maitotuotteet: Esimerkiksi piimä tai maito sisältävät luonnostaan elektrolyyttejä ja voivat olla hyvä tapa täydentää sekä nestettä että suoloja.

Muista, että yleensä normaali, suositusten mukainen suolankäyttö ja monipuolinen syöminen riittävät useimmille. Vain erittäin raskaassa rasituksessa tai poikkeuksellisissa helleolosuhteissa on tarpeen kiinnittää erityistä huomiota elektrolyyttien lisäsaantiin.

Yhteenvetona:

Nesteytys on hyvinvointimme perusta, ja sen merkitystä ei voi liikaa korostaa. Vaikka kehomme tarvitsee 2–3 litraa nestettä päivässä, määrä on yksilöllinen ja riippuu monista tekijöistä, kuten aktiviteetista ja säästä. Kuuntelemalla kehoasi ja juomalla tasaisesti pitkin päivää varmistat parhaan mahdollisen vireystilan, aineenvaihdunnan ja jaksamisen.

Oli valintasi sitten raikas hanavesi tai pirskahteleva vissy, molemmat nesteyttävät kehoa tehokkaasti. Tärkeintä on, että löydät itsellesi mieluisan tavan juoda riittävästi ilman, että joudut pakottamaan itseäsi. Muista kuitenkin, että liika on liikaa – vaikka vesimyrkytys onkin äärimmäisen harvinainen tila, se syntyy valtavista vesimääristä lyhyessä ajassa.

Panosta siis päivittäiseen nesteytykseen, sillä se on yksi helpoimmista ja tehokkaimmista tavoista tukea kokonaisvaltaista terveyttäsi. Kehosi kiittää!

Miksi sinun kannattaisi herätä kello 5.00 aamulla

1. Ei keskeytyksiä, ei melua

Mahdollisuus täydelliseen rauhaan ja keskittymiseen. Aamun varhaiset tunnit tarjoavat tyynen hetken, jolloin voit keskittyä omiin asioihisi ilman ulkoisia häiriöitä tai ympäristön ääniä.

 

2. Kaksi ylimääräistä tuntia päivässä = 30 lisäpäivää vuodessa

Merkittävästi lisäaikaa omien tavoitteiden saavuttamiseen ja henkilökohtaiseen kehitykseen. Nämä varhaiset aamutunnit kerryttävät huomattavan määrän lisäaikaa vuodessa, jonka voi hyödyntää tehokkaasti opiskeluun, harrastuksiin, itsensä kehittämiseen tai muihin itselle tärkeisiin asioihin, jotka muuten jäisivät kiireen jalkoihin. 

 

3. Varhainen herääminen on useimpien menestyvien ihmisten salaisuus

Yleinen havainto tehokkaiden ja menestyneiden ihmisten keskuudessa, jotka usein hyödyntävät aamun tunteja tuottavasti.

4. Epätodennäköisempää lykätä asioita

Aamun hiljaisuus ja selkeät, ennalta asetetut tavoitteet luovat optimaaliset olosuhteet tehtävien aloittamiselle välittömästi. Tämä auttaa pysymään suunnitellussa aikataulussa ja vähentää halua lykätä asioita myöhemmäksi.

5. Rakentaa kurinalaisuutta ja on hyvä aika liikkua

Varhainen herääminen vahvistaa itsekuria ja mahdollistaa liikunnan tai muiden itsensä kehittämiseen liittyvien aktiviteettien sijoittamisen osaksi päivittäistä rutiinia, ennen muiden velvollisuuksien alkua.

6. Työt tulevat todennäköisemmin tehdyksi

Aamun varhaiset tunnit ovat usein päivän tuottavin ajankohta, ja niiden tarjoama rauha luo ihanteelliset olosuhteet keskittyä tärkeisiin tehtäviin ja edistää niitä tehokkaasti.

7. Mentaalinen etulyöntiasema muihin nähden

Varhainen aloitus antaa tunteen siitä, että olet jo saanut asioita aikaan, kun muut vasta heräilevät. Tämä luo positiivisen vireen, lisää itsevarmuutta ja antaa hallinnan tunteen koko päivään.

8. Rakentaa vauhtia tulevaa päivää varten

Varhainen ja tuottelias aloitus luo positiivisen vireen ja antaa hallinnan tunteen, mikä auttaa rakentamaan momentumia ja energiaa kaikkiin päivän haasteisiin.

 

Lopuksi totean, että nämä kahdeksan kohtaa on erään Warren Buffetin ohjenuoria. Kirjoitin ne tähän suomennettuna; referoin ja tein niistä omani näköiset.